Author : Rachel

Petanque – strateginen kuulapeli suomalaisten makuun

Petankki – tai ranskalaisittain lausuttuna ”pétanque” – on suosittu kuulapeli, jota pelataan kahden henkilön tai 2–3 jäsenisen joukkueen välillä. Kilpakumppaneiden tavoitteena on heittää mahdollisimman moni omista kuulista lähimmäksi ”snadia” eli pientä puista maalipalloa. Joukkueet saavat pisteitä sitä mukaan, mitä lähempänä heidän kuulansa snadia ovat, ja eniten pisteitä kerännyt joukkue voittaa. 

Laji syntyi Ranskassa vuonna 1907 ja, vaikka säännöt ovat yksinkertaiset oppia, on petankki taitoa vaativa tarkkuuslaji. Kokemusta voi kerryttää leikkimielisissä pihakisoissa, mutta petanquella on myös omat harrastajapiirinsä ja arvokisansa. Ensimmäiset petankin maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin vuonna 1959. Lajia yritetään edelleen saada aktiivisesti osaksi olympialaisia, mutta ennen kuin ehdotus menee läpi, ammattipelaajat voivat ottaa mittaa toisistaan kansallisissa kisoissa, eri valtioiden välisissä maaotteluissa sekä EM- ja MM-kisoissa. 

Pelin kulku

Peli alkaa, kun toinen joukkueista heittää maalipallon pelialueelle. Aikuisten kilpailuissa snadin on laskeuduttava 6–10 metrin päähän heittoympyrästä, jonka sisältä pelaajat heittävät kuulansa pelialueelle yksitellen. Pelaajan jalkojen tulee olla heittoympyrän sisäpuolella viivaa koskettamatta.

Heittovuoro määräytyy sen mukaan, kumpi joukkueista on häviöllä. Toisin sanottuna se, jonka kuula on maalipallosta kauimpana. Vuoro vaihtuu, kun joukkue on heittänyt kaikki kuulansa. Petankki on keskittymislaji, ja heiton aikana vastustajat ja yleisö ovat mahdollisimman hiljaa ja liikkumatta. 

Joukkueet saavat pisteitä sen mukaan, kuinka lähellä heidän kuulansa on maalipallosta. Ehtona kuitenkin on, että kuulat ovat pelialueen sisällä. Kielletylle alueelle päätynyt kuula katsotaan hylätyksi. 

Pelille voidaan määrätä aikaraja tai pisteraja. Tavallisesti ottelu jatkuu aina 13 pisteeseen, mutta määrää voidaan etenkin vapaa-ajan peleissä ja harrastusotteluissa säätää vapaammin. Kilpailuissa säännöistä ei poiketa. Tuomari valvoo pelin kulkua ja hän voi tarvittaessa neuvotella eri tilanteista 3–5 jäsenisen juryn kanssa. 

Pelikenttä

Petankkia pelataan monenlaisessa maastossa. Virallisissa kisoissa pelialue rajataan 3×12 metrin tai 4×15 metrin alueelle, ja kentälle voidaan asettaa reunaesteet. Jos pelialueella on esteitä, ei niitä saa poistaa tai siirtää. Poikkeuksen sääntöön tekee tilanne, jossa maalipallo peittyy yllättäen kierroksen kuluessa. Tällöin pelialueelle laskeutunut lehti, paperinpala tai muu vierasesine poistetaan. 

Välineet

Petankki ei ole väliurheilua, sillä pelaamiseen riittävät petankkikuulat ja maalipallo. Kansainvälisen petankkiliiton hyväksymät kuulat on valmistettu metallista, painoltaan noin 650–800 grammaa ja halkaisijaltaan noin 70,5–80 millimetriä. Maalipallo on puinen ja halkaisijaltaan 30 millimetriä. 

Kuuliin saa tehdä omia kaiverruksia, kuten pelaajan nimikirjaimet tai petankki-yhdistyksen logo, kunhan ne eivät vaikuta kuulan ominaisuuksiin. Virallisia kuulamerkkejä on kymmenkunta, ja ne eroavat toisistaan kovuusasteeltaan ja metalliseokseltaan. 

Kuulien ja maalipallon lisäksi petankkipelaajan varustukseen mitta kuulien etäisyyksien tarkkaan laskemiseen ja pyyhe tai rätti kuulien puhdistamiseen pelin jälkeen. Varsinaista pukukoodia petanquessa ei ole, mutta vaatetuksen tulee olla asiallinen. Avojaloin tai yläruumis paljaana pelaaminen on kisoissa ja harrastajapiireissä kielletty. Kesäiset, mökillä käydyt petankki-ottelut ovat asia erikseen. 

Petanque taktiikat

Hyvän tähtäyksen ja käden ja silmän koordinaation lisäksi taktikointi kuuluu erottamattomana osana petankkiin. Kilpailijan palloa saa yrittää siirtää kauemmas snadista, ja se onnistuu heittämällä oma kuula vastustajan kuulaa vasten. Kuula pompahtaa (toivon mukaan) maalipallosta vastakkaiseen suuntaan. Osuma voi olla suora, osittainen, kova tai kepeä sen mukaan, mikä pelaajan tarkoitus on.

Myös kuulan heittotapa vaikuttaa strategiaan, jota jokaisessa pelissä tarvitaan. Kenttä voi sallia matalat heitot, kun taas toisenlainen maasto saattaa vaatia korkeampaa nostoa. Tyylipuhdas heitto on sitkeän harjoittelun takana, mutta haastavinta pelissä on onnistuneiden heittojen jatkuva toistaminen – myös väsyneenä, nälkäisenä ja muunlaisen paineen alla. 

Treeneissä keskitytään heittoasentoon, ranteen liikkeeseen ja voimaan, jolla kuula sinkautetaan matkaan. Maaston ja sään vaikutus otetaan huomioon ja vastustajien vahvuuksia ja heikkouksia arvioidaan. Lukemattomat toistot tuovat rutiinia myös kilpailutilanteisiin ja eri taktiikoita opitaan sekä kansainvälisten huippujen pelejä seuraamalla että yrityksen ja erehdyksen kautta. 

Petanquen harrastaminen

Suomessa järjestetään erilaisia koulutus- ja valmennustilaisuuksia niin seuroille, pelaajaryhmille kuin yksittäisille pelaajillekin. Harrastus alkaa kuitenkin usein mökeillä ja takapihoilla perheen ja ystävien kanssa pelatessa. 

Innokkaimmat harrastajat kokoontuvat ulkokentille heti lumien sulaessa ja käyvät talven aikana pelaamassa sisähalleissa. Ympärivuotinen pelaaminen onkin tärkeää, jos pelaaja tähtää arvokisoihin tai haluaa muuten vain kehittää osaamistaan ilman pidempiä taukoja. 

Harrastajaryhmien tapaamisista löytyy tietoa netistä, oman paikkakunnan petankkiyhdistyksistä sekä urheilukenttien ilmoitustauluilta. Puistossa pelaavalta porukalta on helppo kysyä lisää lajista, saada hyödyllisiä vinkkejä ja jopa kutsu liittyä mukaan peliin. 

Kustannukset

Petankki on edullinen harrastus. Kuulasettien hinnat alkavat kymmenestä eurosta, ja vasta huippu-urheilun tasolle mentäessä varustekustannukset nousevat tuntuvasti. Harrastaminen on usein maksutonta, mutta seurat ja järjestöt voivat myös veloittaa erilaisia jäsen-, kurssi- ja valmennusmaksuja.

Kilpailu ja erilaiset ottelumuodot

Virallisesti petankissa on kolme sallittua pelimuotoa:

  • yksittäisten pelaajien kaksinpeli singeli
  • kaksijäsenisten joukkueiden kaksinpeli duppeli
  • kolmijäsenisten joukkueiden kaksinpeli trippeli

Trippelissä kullakin pelaajalla on kaksi kuulaa. Duppelissa ja singelissä kuulia on kolme. Trippeli on pelimuodoista yleisin, ja sitä pelataan arvokisoissa eniten. Miehillä ja naisilla on omat sarjansa, kuten myös junioreilla ja senioreilla. Petanquea pelataan SM- ja MM-kilpailuissa, ja kilpailuja järjestetään myös alueellisten seurojen välillä. Myös Ruotsi-Suomi ja Suomi-Viro-ystävyysottelut ovat tavallisia. 

Petanquen hyödyt

Petankkia pidetään rauhallisena pelinä, jossa ei hiki virtaa. Laji kuitenkin aktivoi useita lihaksia ja vetreyttää niveliä. Heitot, kurkottelut, kyykistelyt ja tähtäykset vetreyttävät koko kehoa ja sydän saa kaipaamaansa, kevyttä rasitusta. Myös liikehallinta, koordinaatio sekä tasapaino kehittyvät ja reaktio- ja päättelykyky paranevat. Lisäksi pelitilanne on sosiaalinen tapahtuma, joka kerää perheenjäsenet, ystävät, joukkue- ja seuratoverit yhteen. Itsetunto kasvaa heitto heitolta ja onnistumisen kokemukset tuovat päivään rutkasti hyvää mieltä.

Siirry sivun alkuun